Tämä alkoi jo pari viikkoa sitten,tasaisen tappavaan tahtiin on kaatanut porukkaa petiin,nyt oli minun vuoro.Mies uskaltautui jo töihin.Onneksi on reippaita isojaveljiä,jotka huolehtivat pienimmistä,antavat heille aamupalaa.Itsellä ei jalat kanna,päähän sattuu,ruokaa ei tee hiukkasenkaan mieli.Lepään vaan ja naputtelen blogia...
Toivottavasti maahan satanut lumi ja luvatut pakkaset veisivät pöpöt pois.
Yritän opetella käyttämään tätä bloggeria ja liittämään tänne kuvia.Malttakaapas odottaa!